Mikä kustannustuen toisella kierroksella muuttuu?

Kustannustukeen on tehty muutoksia ensimmäisen kierroksen kokemusten perusteella, jotta se vastaisi paremmin yritysten tarpeita.

Muutoksia hyväksyttäviin kuluihin, tuen rajoituksiin ja tukikauteen

Kustannustuen perusperiaate säilyy ennallaan, eli tuki kohdennetaan yrityksille, jotka ovat eniten kärsineet pandemiasta. Yritykset, joiden toimialalla liikevaihto on laskenut vähintään 10 %, voivat hakea tukea ilman erillisiä perusteluita. Perusteeksi käyvät nyt myös rajoituksista aiheutuneet välilliset vaikutukset toimintaan.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan toisella kierroksella joustamattomat kulut, menetykset sekä palkat.

  • Joustamattomilla kuluilla viitataan niihin, jotka yrityksen olisi maksettava joka tapauksessa, vaikka liiketoiminta pysähtyisi. Kulut tarkistetaan tukea myönnettäessä aina yrityskohtaisesti. Valtiokonttori on listannut esimerkkejä kuluista.
  • Menetykset ovat esimerkiksi ennakkomaksuja, joista ei saada palautusta tai hyvitystä.
  • Palkkatiedot saadaan Tulorekisteristä, mutta nyt toiminimiyrittäjät voivat itse ilmoittaa hakemuksessa omat yksityisnostonsa (myös henkilöyhtiöt, mikäli palkkatietoja ei rekisteristä saada).

Tukikausi on pidentynyt kahdesta kuukaudesta viiteen.

  • Aikaa 1.6.-31.10.2020 verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen ja yrityksen liikevaihdon on tullut laskea vähintään 30 %.
  • Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai myöhemmin, käytetään vertailussa tammi- ja helmikuuta 2020.
  • Jos yritys on perustettu 1.3.2020 tai sen jälkeen, ei tukea ole mahdollista saada.

Aiemmassa kustannustukikierroksessa ollut vähintään 20 000 euron liikevaihtoraja on poistettu kokonaan.

Muita saatuja koronatukia ei enää vähennetä myönnettävästä tukimäärästä.

  • Tuesta vähennetään ainoastaan vakuutuskorvaukset, jotka on saatu tukikauden aikana nimenomaan pandemiaan liittyen.
  • Kaikkien myönnettyjen tukien yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 800 000 euroa.
Taulukko kustannustuen muutoksista, jotka kerrottu jutussa).

Uutishuone

Yritystoiminnan kasvu on varmin keino varautua tulevaisuuden haasteisiin. Kasvuun ja kannattavuuteen liittyvät tekijät ovat ajureita, jotka erottavat hyvää taloudellista...
SSAB ja Fortum käynnistävät toteutettavuusselvityksen koskien vetypelkistetyn rautasienen valmistuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa myös Raahessa. Selvityksessä...
Yhteistyön tuloksena Raahen Sataman toimintoja hyödynnetään Hallan rakentamisen käynnistyessä, arviolta vuosikymmenen loppupuolella. Lisäksi Raahen Sataman ja OX2:n solmiman sopimuksen myötä ne...
Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 avautuvat vaiheittain tämän vuoden aikana. Hakemukset tehdään uudistuneessa Hyrrä-asiointipalvelussa....
Metsähallitus käynnistää kahden merituulivoimapuiston kilpailutusten valmistelut. Pyhäjoen ja Raahen lisäksi toinen hanke on Närpiöön kuuluvalla merialueella....
Yrityssparraus-valmennus tarjoaa tukea ja kannustusta ensimmäisiin askeleisiin kohti yrittäjyyttä. Matalan kynnyksen valmennus avaa ovia nuorille yrittäjyyden maailmaan...
Juhlarahaston vuoden 2023 stipendihakemukset olivat rahaston historian korkeatasoisimmat. Jokainen hakemus oli saanut erinomaisen tason vähintään kahdelta arviointikohteelta työelämältä, lopputyöstä...
Muokattu 19.6.2023. Lisätty Swecon raportti uutisen liitteeksi. Raahe on ottanut vastuuta vetytalouden kehityksestä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin....