Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista

Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Tavoitteena on vähentää perusteettomia sopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.

Korvaus kilpailukieltosopimuksen pituuden mukaan

Hallitus on esittänyt korvausvelvollisuuden ulottamista kaikkiin kilpailukieltosopimuksiin, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Kilpailukieltosopimusten käyttö on yleistynyt ja vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen.

Maksettavan korvauksen suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta:

  • Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.
  • Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.
  • Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.

Työsopimuslain muutos koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin.

Lue tiedote kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Shakkipelin nappuloita kaatuneena pelilaudalla.

Uutishuone

Tervetuloa Modernin johtamisen foorumin tilaisuuksiin vuonna 2021. Toteutamme kaikki johtajien ja yrittäjien koulutukset kevään ajan verkossa, ja palaamme taas kasvotusten tapahtuvaan...
Raahessa käynnistyy syksyllä 2021 neljä uutta tutkintoon johtavaa ammattikorkeakoulutusta. Koulutuksen järjestää Kajaanin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Koulutuskeskus Brahen kanssa. Koulutukset on...
Siikajoen Yrittäjät palkittiin vuoden 2020 Suomen Yrittäjien parhaana paikallisyhdistyksenä keskikokoisten yrittäjäyhdistysten sarjassa.  Yhdistyksen vuoden 2020 slogan on ollut:...
Myynti on yksi yrityksien keskeinen kasvun ja kehittymisen keino. Myynti mielletään myös yhdeksi oman osaamisen kehittämisen keskeiseksi osa-alueeksi, eikä suotta. Myynti on yrityksen tekemisen...
Digi-AEC -hanke järjestää helmikuun aikana neljä työpajaa liittyen digitalisaation hyödyntämiseen rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Kuinka digitaaliset kaksoset voivat lisätä rakennusten arvoa...
Yrittäjän oikeus väliaikaiseen työttömyysturvaan on ollut merkittävä apu ja sitä on saanut noin 44 000 yrittäjää. Valmistelu tuen jatkamiseksi on aloitettu. Tärkeä ratkaisu koronakriisin pitkittyessä...
Hakemusten käsittely on hidastunut Valtiokonttorissa. Raahen seutukunnasta hakemuksen on tehnyt yhteensä 43 yritystä ja hylkääviä päätöksiä on tullut paljon. Käsittelyaika vaihtelee muutaman päivän...
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut rahoitushaun käytännönläheisille, tutkimustietoon perustuville kehittämishankkeille, jotka edistävät siirtymää kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta ja...