Vastuullisuus arjen teoissa – Raahen seudun yritykset kokoontuivat jakamaan oppeja ja kokemuksia vastuullisuusseminaarissa

Vastuullisuus arjen teoissa – Raahen seudun yritykset kokoontuivat jakamaan oppeja ja kokemuksia vastuullisuusseminaarissa

Raahen seudun yritykset ja yrityspalvelutoimijat kokoontuivat vastuullisuusseminaariin pohtimaan, miten vastuullisuus näkyy mikro- ja pk-yritysten arjessa, ja miten se voi toimia todellisena kilpailuetuna muuttuvassa toimintaympäristössä. Tilaisuus oli samalla VATUPASSI - Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen päätöstilaisuus Raahessa ja se keräsi runsaasti osallistujia eri toimialoilta.

Seminaarin keskiössä oli paikallisten yritysten ääni: käytännön esimerkit, rehellinen keskustelu ja konkreettiset kokemukset siitä, mitä vastuullisuustyö tarkoittaa Raahen seudulla juuri nyt.

Vastuullisuus ei ole liiketoiminnasta irrallinen projekti – se on arjen tekemistä ja kannattavuutta

Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat siihen kolme eri näkökulmaa: arjen teot, viestintä ja muutoksen johtaminen.

Kristiina Määttä (KeyColleague) tarkasteli vastuullisuutta yritysten arjen ratkaisuina, jotka tukevat toiminnan laatua, henkilöstön hyvinvointia ja kilpailukykyä. Hän korosti, että vastuullisuus rakentuu pienistä mutta johdonmukaisista teoista, valinnoista, joiden vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä.

Määttä toi esiin esimerkkejä siitä, miten eri kokoiset yritykset ovat onnistuneet integroimaan vastuullisuuden osaksi strategiaa ja päivittäistä tekemistä. Puheenvuoro auttoi osallistujia ymmärtämään sosiaalisen vastuullisuuden kokonaisuutta ja sitä, että vastuullisuustyöhön kannattaa osallistaa koko henkilöstä ja sidosryhmät.

Arna Grym (Grymmin Satuja Oy)  havainnollisti yleisölle vastuullisuusviestinnän ydintä: miten yrityksen teot tehdään näkyväksi, ymmärrettäväksi ja uskottavaksi. Hän painotti, että hyvä viestintä perustuu todellisiin tekoihin, olennaisiin vaikutuksiin ja auttaa rakentamaan luottamusta niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin suuntaan.

Grym käsitteli myös viherpesun riskejä ja selkeytti, mitä vastuullisuusviestintä ei ole. Konkreettiset esimerkit ja käytännönläheiset ohjeet keräsivät paljon kiitosta osallistujilta.

Kaisa Kurittu (Ratkaisutoimisto Vinha) korosti puheenvuorossaan, että vastuullisuustyö on ennen kaikkea muutosprosessi, joka vaatii realistista etenemistä ja yrityksen nykytilan ymmärtämistä. Kurittu muistutti, että muutos on välttämätöntä ja pelkkä lainsäädännön noudattaminen ei riitä. Tarvitsemme enemmän myös vapaaehtoisia tekoja ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin eteen.

Paikallisyritysten paneeli: mitä vastuullisuus on käytännössä – ja mitä siitä saadaan irti?

Seminaarin odotetuin osuus oli Raahen seudun yrittäjistä koostuva paneelikeskustelu, jossa kuultiin konkreettisia case-esimerkkejä vastuullisuuden vaikutuksista yritysten arkeen. Paneeli toi esiin neljä erilaista näkökulmaa ja neljä tapaa tehdä vastuullisuutta.

Pentti Hämeenaho Oy:n toiminnan ytimessä on kiertotalous – erityisesti terästeollisuuden sivuvirtojen käsittely. Vastuullisuusjohtaja Kati Oravisjärvi avasi, miten liiketoiminnan ja liikevaihdon kasvaessa Hämeenahon hiilijalanjälki on lähtenyt laskuun ja tuonut yritykselle säästöjä ja parempaa kannattavuutta.

Miilux Oy:n laatupäällikön Timo Sipilän puheenvuorossa nousi esiin kansainvälisten markkinoiden vaikutus vastuullisuustyöhön. Yritys on osallistunut vastuullisuusvalmennuksiin ja kehittänyt toimintaansa merkittävästi. Keskiöön nousi sosiaaliseen vastuullisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen yhtenä tärkeimmistä sitouttamisen keinoista, kun toimialalla on ollut henkilöstöstä pulaa.

Hiushollin yrittäjä Jonna Pelkonen osoitti omalla esimerkillään, että vastuullisuustyö ei ole vain suurten yritysten asia. Pienet yksinyrittäjän valinnat, yrittäjän oman osaamisen kehittäminen ja verkostoituminen voivat olla merkittäviä tekijöitä myös paikallisissa palveluissa. Pelkonen toi esiin myös sen, miten valmennuksiin osallistuminen on uudistanut omaa tekemistä.

Lampinsaaren vanhassa kaivoskylässä toimiva Gunnarin Kartano on yhdistänyt kulttuuriperinnön, matkailun ja paikalliset palvelut kestävällä tavalla. Paneelissa kuultiin konkreettisia kokemuksia toiminnanjohtaja Emma Erkkilän kertomana, esimerkiksi Sustainable Travel Finland -sertifioinnin valmisteluista ja siitä, millaisia muutoksia prosessi on edellyttänyt.

Paneelin viesti oli selkeä: vastuullisuus on eri yrityksille erilaista, mutta kaikille saavutettavissa. Yritykset jakoivat avoimesti, mitä he ovat tehneet, mitä se on maksanut, mitä he ovat oppineet – ja millaisia hyötyjä vastuullisuus on tuonut.

Paneeli osoitti, että vastuullisuudessa ei ole yhtä oikeaa mallia: tärkeintä on tunnistaa oma lähtökohta ja edetä sieltä käsin.

Osallistujien palautteet vahvistivat tilaisuuden onnistumisen

Osallistujat kuvasivat seminaaria muun muassa:

  • ”Erittäin asiantuntevia ja hyviä luentoja.”
  • ”Paneelikeskustelu oli todella kiinnostava ja monipuolinen.”
  • ”Hyvä kokonaisuus – ajankohtainen ja selkeästi rakennettu.”

Palaute osoittaa, että alueelle kaivataan sekä konkreettisia esimerkkejä että asiantuntijatietoa – juuri sitä, mitä seminaari tarjosi.

Seminaari järjestettiin osana VATUPASSI Vastuullinen tulevaisuus -hanketta, jonka tavoitteena on ollut vastuullisuusosaamisen lisääminen mikro- ja pk-yrityksissä.

Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika: 1.10.2023–31.3.2026.

Viiden kuvan kooste seminaarin esiintyjistä ja projektihenkilöistä.

Uutishuone

Raahen kulttuurihistoriallisesti arvokas puukaupunkialue Wanha Raahe on yksi Raahen seudun matkailun vetonauloista. Nyt käynnistymässä on brändityöprojekti, jonka...
Raahen kauppakamariosaston yhtenä vuoden 2025 painopisteenä on osaavan työvoiman saaminen ja avointen työpaikkojen täyttäminen. Yksi merkittävimpiä keinoja osaavan työvoiman sitouttamiseksi on...
Buusti Business Meet kokoaa yhteen ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet itsensä kehittämisestä ja työelämässä kehittymisestä. Tapahtuman teemoina ovat itseluottamus, rohkeus...
Yrityksen talouden hallinta ei ole pelkästään numeroiden seuraamista. Se on kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja varmistaa, että yrityksellä on edellytykset kasvaa...
Vastuullisuus on tänä päivänä keskeinen osa strategista liiketoiminnan kehittämistä. Yritykset kohtaavat yhä tiukempia sääntelyvaatimuksia, ja sidosryhmien odotukset...
Miten varmistat yrityksen kasvun hallitusti ja suunnitelmallisesti? Miten myynti ja markkinointi saadaan tukemaan liiketoiminnan kehittymistä? Yrityksen kestävä...
Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen seudulla toimiville mikro- ja pk-yrityksillä on mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa Tupla KIT (kestävää kasvua, innovaatiotoimintaa ja uutta teknologiaa) -...
Onko yrityksellänne tarvetta tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen liittyvien selvitysten tekemiseen? Kasvun kiitorata voi olla siihen sopiva tukimuoto....