Pohjois-Pohjanmaa voisi tuottaa koko Suomen tarvitseman vedyn

Muokattu 22.3. klo 16.29 Lisätty esiselvitys uutisen liitteeksi.

VTT:n selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla pystyttäisiin tuottamaan tarpeeksi vetyä koko Suomen vedyntuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Merkittävä tuulivoimakapasiteetti tekee Pohjois-Pohjanmaasta erittäin lupaavan alueen vedyntuotannolle. Hajautettu vedyntuotanto tuulivoimapuistojen yhteydessä ja vedyn siirto putkiston kautta voisi vapauttaa myös sähkönsiirtoverkon kapasiteettia ja järkevöittää maankäyttöä. Vetytalouden vauhdittamiseksi tarvitaan paikallisten toimijoiden laajaa yhteistyötä.

Uusiutuvaan energiaan perustuva vedyntuotanto Pohjois-Pohjanmaalla voisi riittää kattamaan Suomen hallituksen vetyyn liittyvän periaatepäätöksen tavoitteet, jossa Suomi tavoittelee tuottavansa vähintään 10 prosenttia eli yhden megatonnin EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Alueen uusiutuvan sähkön tuotanto jatkaa edelleen kovaa kasvuaan, ja tuuli- ja aurinkosähkön avulla vetyä voidaan valmistaa vedestä ilman päästöjä. Jo ennestään merkittävän tuulivoimakapasiteetin lisäksi suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet tulevat moninkertaistamaan tuulienergian tuotannon Pohjois-Pohjanmaalla.

Vetyputket korvaamaan puuttuvia suurjännitelinjoja

Rajallinen sähkönsiirtokapasiteetti voi jarruttaa tuuli- ja vedyntuotannon kapasiteetin kasvattamista Pohjois-Pohjanmaalla. Energiaa voitaisiin tulevaisuudessa siirtää alueella suuria määriä kustannustehokkaasti, jos tuulivoimapuistoissa hajautetusti tuotettavaa vetyä siirrettäisiin kaasuputkessa esimerkiksi sisämaasta rannikolle loppukäytettäväksi vetynä tai raaka-aineeksi Power-to-X-tuotteiden valmistamiseen. Tällainen vedyntuotanto voisi vapauttaa sähkönsiirtoverkon kapasiteettia myös uusille tuulivoimaloille. Vetyputkien rakentamiseen tarvitaan paljon vähemmän maata kuin suurjännitelinjojen rakentamiseen.

Pohjois-Pohjanmaata suunnitellaan jo nyt yhdistettäväksi uusilla vetykaasuputkilla koko Euroopan kattavaan vetykaasuputkiverkostoon. Muun muassa Gasgrid Finland on mukana kehittämässä kolmea eri vetyinfrastruktuurihanketta, jotka toteutuessaan yhdistäisivät Pohjois-Pohjanmaan muun muassa Ruotsin ja Saksan markkinoihin.

Vetytoimijoille järjestetyissä haastatteluissa ja työpajassa kartoitettiin alueen ajureita ja esteitä

VTT selvitti alueen ajureita ja esteitä vetytalouden kehitykselle uuden liiketoiminnan näkökulmasta haastattelemalla alueen mahdollisia vetytoimijoita. Tunnistettu este on teknologian omaksumisen niin sanottu muna-kana-ongelma: vihreän vedyn tuotantoon ei investoida, ellei vihreälle vedylle ole kysyntää, ja toisaalta epävarmuus päästöttömän vedyn saatavuudessa jarruttaa investointeja vetyä käyttävään teollisuuteen.

Yksi mahdollinen keino tarttua ongelmaan voisi olla kehittää laajemmin vedyn arvoketjua kattavia kumppanuuksia ja yhteishankkeita, joilla sekä kysyntää että tarjontaa voidaan turvata. Alueellisen ekosysteemin kehittämisen etuna on, että useat paikalliset toimijat mahdollisen vetyarvoketjun eri osista luovat synergiaetuja alueen vetytalouden vauhdittamiseksi.

Selvitys esitellään Oulussa 22.3.

VTT:n toteuttaman selvityksen tavoitteena oli erityisesti alueellisten toimijoiden tukeminen vetyyn liittyvässä tulevaisuuden liiketoiminnassa. Selvityksessä tarkastellaan vetytalouden tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa suunnitteilla olevien vety- ja tuulivoimahankkeiden sekä vetyarvoketjun mahdollisten toimijoiden kautta. Lisäksi esitetään skenaarioita tulevaisuuden vedyntuotannosta ja hyödyntämisestä kyseisellä alueella.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää pohjana yksityiskohtaisemmille analyyseille tukemaan vetytalouden kehitystä Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa. Selvitys on tuotettu osana Raahen seudun kehityksen hallinnoimia Kansallinen vetyverkosto ja R4H2 - REACTions for Hydrogen –hankkeita, joita rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

”Pre-study on transition to hydrogen economy, specifically in Northern Ostrobothnia” -selvitystä esitellään BusinessOulun järjestämässä tilaisuudessa ”Northern Power – H2 NOW!”, jossa BotH2nia-verkosto on yhteistyökumppanina, Oulussa Tullisalissa 22.3. klo 15.15, os. Tyrnäväntie 16.

Lisätiedot

Juha Lehtonen, tutkimusprofessori

puh. 050 407 1075, juha.lehtonen [at] vtt.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Markku Kemppainen, ohjelmajohtaja

puh. 040 135 6975, markku.kemppainen [at] raahe.fi

R4H2 – REACTions for Hydrogen

Raahen seudun kehitys

Minna Näsman, projektipäällikkö

puh. 040 130 8232, minna.nasman [at] raahe.fi

Kansallinen vetyverkosto, BotH2nia

Raahen seudun kehitys

Tuulimyllyjä ja purjevene Raahen rannikolla.

Uutishuone

Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Tavoitteena on vähentää perusteettomia sopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita. Korvaus...
Työolobarometrin 2019 mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea, liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena. Uupumus on lisääntynyt vaikka valtaosa kokee edelleen...
Valtiokonttori on käsitellyt kaikki kesän 7.7. – 31.8.2020 haussa saapuneet kustannustukihakemukset. Hakemuksia saapui 12 875 kappaletta. Tukien yhteensovittaminen jatkuu Kustannustuki oli...
Yksinyrittäjätuelle ollaan valmistelemassa jatkoa. Valtio varautuu tukemaan yrityksiä tarvittaessa kolmannellakin kustannustukikierroksella. Kustannustukea saa hakea uudelleen joulukuussa Toisen...
Oulun yliopiston Teknillinen tiedekunta järjestää joka kuukausi torstaisin seminaareja tekniikan uusimmista saavutuksista, tutkimustuloksista ja sovelluskohteista yhdessä yritysten ja muiden...
Yritykset kokevat Venäjän-kaupan suurimmiksi haasteiksi koronaviruksen ja heikentyneen ruplan. Yritysten toiminnassa korostuu nyt Venäjällä läsnäolon merkitys, mikä näkyy etäyhteyksien, paikallisten...
Maailman tiedepäivän 10.11. kunniaksi Rosatom lanseeraa kansainvälisen Global Atomic Quiz -atomivisan, joka juhlistaa samalla venäläisen ydinteknologian 75. juhlavuotta. Maailma...
Yrityssaatavien perintäkuluihin esitetään säännöksiä nopealla aikataululla. Koronaepidemian vuoksi tehtyjä väliaikaisia muutoksia konkurssilakiin ja ulosottolakiin jatkettiin. Rajoituksia...