Yritysten perustaminen ja omistajanvaihdokset ovat Suomen kestävän kasvun pullonkaula
Yhtäältä yrittäjyyden tilannekuvassa on tunnistettu potentiaaliimme nähden alhainen yritysten perustamisaktiivisuus. Naapurimaita alhaisempaan yritysten perustamisaktiivisuuteen (5,9) on Suomen kestävän kasvun keskeinen pullonkaula, johon on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkkejä yritysten perustamisaktiivisuutta lisäävistä tekijöistä, prosesseista ja parhaista käytännöistä voidaan etsiä niistä pienistä kehittyneistä talouksista, joissa uusien yritysten perustamisaktiivisuus on korkea: Viro (24,2 yritystä 1000 työikäistä asukasta kohden), Norja (9,4) ja Ruotsi (9,0) (World Bank 2021).
Toisaalta omistajanvaihdokset eivät etene toivotulla tavalla ja lukuisat täysin kannattavat ja hyvissä käsissä erinomaista kasvupotentiaalia sisältävät yritykset eivät löydä ostajaa. Ongelmia on tunnistettu sekä perinteisessä omistajanvaihdoksessa että perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa. Lähes puolet pienyrityksistä ei löydä toiminnalleen jatkajaa. Kevään 2021 pk-yritysbarometrin mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksistä lähes 40 % suunnittelee toteuttavansa omistajanvaihdoksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kannattava yritys uuden omistajan motivoituneissa käsissä voi olla todellinen kasvu- ja jopa vientimoottori. Tällaisia esimerkkejä on paljon.
Maailmalta tuodut toimintamallit eivät usein sovellu sellaisenaan tuotuna suomalaiseen toimintaympäristöön ja -kulttuuriin. Tähän vaikuttaa mm. erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri laajasti ymmärrettynä. Ne tulee ottaa huomioon kun sovelletaan muualta lainattuja toimintamalleja. Teimme viime vuoden puolella julkaistussa Routledgen kustantamassa kirja-artikkelissamme (Muhos ym. 2021) analyysiä seuraajan valintaprosessista suomalaisissa ja thaimaalaisissa yrityksissä:
Huolimatta eroista thaimaalaisen ja suomalaisen kontekstin välillä on yhtäläisyyksiä siinä, miten vanhemmat sitovat lapsia perheyrityksiin. Erot vanhempien käyttäytymisessä ja perheyritykseen sitoutumisessa osoittavat kuitenkin, että kontekstilla on merkitystä – perheyritykseen sitoutuminen tapahtuu kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Suomalaisella yhteiskunnalla on keskeinen rooli kansalaisten koulutuksessa ja sosiaaliturvassa; Thaimaassa perheyrityksillä ja perheillä on merkittävä rooli tällaisten palvelujen rahoittamisessa. Thaimaassa perheyritys on kollektiivi, joka tarjoaa tuloja ja hyvinvointia kaikille perheenjäsenille; Suomessa perheyritys on yksilöllisempi, ilman vahvaa kollektiivista vastuuta kaikista perheenjäsenistä, vaan pikemminkin yrityksestä. Näiden erojen ymmärtäminen on tärkeää verrattaessa sukupolvenvaihdokseen liittyviä mekanismeja ja tukiprosesseja eri maissa. (Muhos ym. 2021).
Omistajanvaihdoksia voidaan edistää monella tavoin myös kotimaisin vahvuuksin. Mm. digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan madaltaa kynnystä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle aivan pienimmistä yrityksistä alkaen. Olemme mukana kahdessa omistajanvaihdokseen keskittyvässä hankkeessa; Pohjois-Pohjanmaan ELY:n rahoittama Valtakunnallinen omistajanvaihdoksen osaamiskeskittymä (VALO) ja Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama Yrityskauppakulttuurin kehittäminen Pohjois Pohjanmaalle (OVI).
VALO -hankkeessa Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien sekä valtakunnallisen verkoston kanssa kehitetään valtakunnallinen omistajavaihdoksen digitaalinen palvelualusta, jonka sisältämiä palveluja ovat esim. ostajan ja myyjän itsearviointitestit, interaktiivinen omistajanvaihdoksen palvelupolku, tieto- ja materiaalipankki ja verkkokoulutus. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Omistajanvaihdosfoorumin ja omistajanvaihdoksen asiantuntijaverkostojen kanssa. Tässä ollaan tärkeän asian kanssa tekemisissä ja tulokset kiinnostavat laajasti.
OVI -hankkeessa panostetaan yrityskauppakulttuuria edistäviin toimiin viestinnän keinoin. Kulttuurimuutos on pitkäjänteinen prosessi ja eikä sitä voi liimata päälle. Toimenpiteisiin kuuluu vaikuttajaviestintää eri kanavissa, omistajanvaihdoskampanjointia sekä osallistavia teemapäiviä, joissa päästään muutoksen tekemiseen arjen tasolla. Verkostot ja vertaisoppiminen ovat avainasemassa. Hankkeessa kootaan verkosto ostamista harkitseville ja vasta yrityksen ostaneille yrittäjille sekä vertaistukiryhmä kokemusten vertailuun.
Uusia yrityksiä tarvitaan Suomessa. Tämä on välttämätöntä Suomen kestävän kasvun ja jatkuvan uusiutumisen kannalta. Samalla on todella tärkeä huolehtia siitä, että omistajanvaihdosmarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti. Tässäkin on uuden omistajan näkökulmasta pohjimmiltaan kyse uudesta liiketoiminnasta. Vaikka yrityksen nimi ja Y-tunnus ei prosessissa muuttuisi uuden ostajan tavoitteena on useimmiten yrityksen muuttaminen tuottavammaksi ja innovatiivisemmaksi. Samalla varmistetaan pitkän yrittäjäuran tehneille heille kuuluva ”fair compensation” tehdystä työstä. Tämän onnistumisen eteen kannattaa etsiä ratkaisuja.
Matti Muhos
Bloggaaja Matti Muhos (TkT, tuotantotalous) on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja professori, jolla on yli 15 vuoden kokemus käynnistyvän ja kasvavan liiketoiminnan tutkimuksesta kotimaassa ja kansainvälisesti sekä koulutuksesta. Vapaa-ajallaan Matti liikkuu monipuolisesti luonnossa, kalastaa, valokuvaa, ja tekee kesäisin roadtrippejä kaksi- ja nelipyöräisillä useimmiten Norjan suuntaan.
Viitteet:
Muhos, M., Simunaniemi, A. M., Kurikkala, H., Heinonen, J., Phusavat, K., & Yousuk, R. (2021). Engaging successors in family businesses: Case studies in Finland and Thailand. In The Routledge Companion to Asian Family Business (pp. 152-173). Routledge.
Kerttu Saalasti Instituutti on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa ja osaamista mikroyrityksistä ja yritysten toimintaedellytyksistä. Mikroyrittäjyyteen, tulevaisuuden tuotantoteknologioihin ja alueelliseen erinomaisuuteen keskittyvänä tutkimusinstituuttina tuotamme kansainvälisesti vaikuttavaa tietoa. Instituutti vastaa mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tehtävästä.
