Raahessa ratkaistaan Suomen ilmastotavoitteiden onnistuminen
Teollisuudesta tunnetulla Raahella on Suomen hiilineutraaliustavoitteiden onnistumisessa kokoaan suurempi rooli. Siksi puhdasta siirtymää edistetään Raahessa ja Raahen seudulla ennakkoluulottomalla draivilla ja monella rintamalla.
Suomen ilmastotekojen onnistumisen avainasemassa on SSAB:n Raahen terästehdas. Se tuottaa tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin koko Suomen yksityisliikenne. SSAB investoi fossiilivapaan teräksen tuotantoon, ja valmistelut ovat pitkällä Luulajan tehtaan neljän miljardin euron tehdasinvestointia varten. Luulajan tehtaan jälkeen on Raahen vuoro.
Raahessa on tehty tärkeää valmistelevaa suunnittelu- ja luvitustyötä. Raahen osalta SSAB:n aikataulu tarkentuu myöhemmin, ja muutoksessa voidaan hyödyntää Luulajan kokemuksia, kertoo SSAB:n ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen.
SSAB:n tehtaan ohella Raahen merkitys koko Suomen puhtaalle siirtymälle on valtava.
Jokainen voi miettiä, onko helpompaa muuttaa yksi tehdas hiilineutraaliksi vai lopettaa Suomen polttomoottoriautoilu. Meillä on tekeillä ison mittakaavan investointeja teollisuuteen, kiertotalouteen ja energiantuotantoon. Ilman Raahessa tapahtuvia muutoksia Suomi ei tule saavuttamaan hiilineutraaliustavoitetta 2035, vertailee Raahen kaupungin sekä Raahen seudun kehitysjohtaja Pasi Pitkänen.
Sujuva kaavoitus yritysten tukena
Tulevaisuuden investoinnit puhtaaseen siirtymään on Raahessa taattu kaupungin myönteisellä otteella luvitus- ja kaava-asioissa. Yhteistyön sujuvuus saakin SSAB:ltä kiitosta.
Kaupunki ja aluehallintovirasto tekivät erinomaista, asiantuntevaa työtä uuteen tuotantoteknologiaan kaavoituksessa ja ympäristölupa-asioissa, Harri Leppänen sanoo.
Tehdasinvestoinnin suunnitteluvaiheessa havahduttiin siihen, että SSAB:n 500 hehtaarin tontilla ei ole voimassa olevaa kaavaa teollisuudelle, koska alue on rakentunut poikkeusluvilla rakennus kerrallaan. Kaupungissa tehtiin todennäköisesti Suomen ennätys ison, satojen hehtaarien teollisuusalueen kaavoituksen vauhdissa.
Isossa roolissa olivat tietysti kaupungin viranhaltijat, mutta myös luottamushenkilöt ja valtuutetut, jotka päätökset viime kädessä tekevät. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti näin ison alueen kaava saatettiin kuntoon.
Syyt nopeuteen löytyvät Raahen perimästä ja koko seudun strategioista, joissa puhdas siirtymä on nostettu ykkösteemaksi.
Raahessa on pitkä teollinen perintö. Kaupunki on aina elänyt teollisuudesta, ja olemme edelleen yksi Suomen teollistuneimpia alueita. Teollisuuden arvo on ymmärretty ja se korostuu etenkin nyt, kun puhtaan siirtymän myötä tehdään isoja ympäristötekoja, Pitkänen sanoo.
Hänen mukaansa myös paikallisten ihmisten osallistamiseen on panostettu Raahessa enemmän kuin laki vaatii.
Järjestämme kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia kaikkien toimijoiden kanssa. Kaupunki tukee sitä, että ihmiset saavat lausua mielipiteensä ja niitä myös otetaan huomioon.
Miljardien investointeja vihreään energiaan
Teollisuus ei ole suinkaan ainoa asia, jonka investointeja Raahessa houkutellaan ja tuetaan. Toinen merkittävä sektori on energia ja erityisesti tuulivoima.
Kun katsotaan Suomen puhtaan siirtymän investointipotentiaalia, me olemme kokoamme suurempi. Raahen seudulle on tulossa suuria maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoimahankkeita, Pitkänen sanoo.
Raahen seutu on jo nyt vahvasti edustettuna Suomen tuulivoimakapasiteetissa. Pyhäjoki on maan kunnista ykkönen, Raahe ja Siikajoki ovat myös kärjen tuntumassa.
Meillä on suunnittelussa viisi merituulivoimahanketta, joiden yhteenlaskettu investointiarvo on varovaisestikin arvioiden 10–15 miljardia.
Pitkänen muistuttaa myös ydinvoiman mahdollisuuksista Pyhäjoen Hanhikiven suhteen: Hanke on tällä hetkellä pysähdyksissä, mutta alueelle on jo investoitu noin miljardin euron verran. Hanhikivi on Euroopan ainoa valmiiksi kaavoitettu ja luvitettu, käyttämätön ydinvoimala-alue.
SSAB:llä uskotaan tulevaan
SSAB:n terästehtaan aluetta kehitetään kovaa vauhtia: uusi porttirakennus, uusi paloasema sekä uusi pääkonttori, jonka tutkimuskeskus huippulaboratorioineen ovat kymmenien miljoonien investointeja.
Kun fossiilivapaan teräksen tuotantokin saadaan aikanaan käyntiin, prosessi vaatii melkoisen määrän sähköä, jolla jalostusprosessi pyörii. Sähkönkin saatavuus on varmistettu.
Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty, ja prosessi sähkölinjojen rakentamisesta tehtaalle etenee suunnitellusti. Fingridin kanssa on tehty hyvää yhteistyötä teknisissä kysymyksissä ja esimerkiksi siinä, missä voisimme liittyä kantaverkkoon, SSAB:n Harri Leppänen kertoo.
Tehdasalueen laajentamiseksi on käynnissä 30 hehtaarin kaavoitus. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi vetylaitoksen rakentamisen, jos tarve sellaiselle tulee ja siihen päätetään investoida.
Mikäli tällainen laitos tulisi, se voisi palvella mahdollisesti myös muita vedyn tarvitsijoita.
Koulutus tukee Raahen elinvoimaa
Raahen kehityksen ja elinvoiman yksi tärkeä tekijä on osaavan työvoiman saannin varmistaminen – sitä taas auttaa tiivis yhteistyö alueen koulutuksen tarjoajien ja yrityselämän kesken.
Haluamme, että eri toimialoille löytyy varmasti tekijöitä. Uudentyyppinen monikampusmalli toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen kesken on esimerkki siitä, miten tästä huolehditaan, Pasi Pitkänen sanoo.
Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa on myös erittäin vahvaa.
Yliopisto on meille strateginen kumppani erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Yhteistyö kaikkien muidenkin oppilaitosten kanssa toimii hyvin. Koulutuksen järjestäjät kuuntelevat herkällä korvalla sitä, mitä alueen teollisuus ja toimijat tarvitsevat, Harri Leppänen kehuu.
Raahen puhdas siirtymä numeroina
- 15–20 miljardin edestä investointeja puhtaaseen siirtymään
- 14 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista sijaitsee Raahen seutukunnassa
- 600 prosentin tuulivoiman kasvuodotukset 2030-luvulle
- 51 prosentin vähennys Raahen kokonaispäästöissä vuodesta 2007
- 2024 vuoden aikana valmistuu kaupungin uusi ilmastosuunnitelma päästöjen vähentämiseksi
Lue lisää Raahen mahdollisuuksista yrityksille
Artikkeli on julkaistu alun perin 3.6.2024 Kauppalehti.fi:ssä.
