Raahessa ei jääty odottamaan kun pula osaajista uhkasi – nyt paikallinen koulutusmalli kiinnostaa ympäri Suomea

Koulutuksella on Raahen elinvoimalle iso merkitys. Siksi aiemmin seudulta lakkautettu ammattikorkeakoulutus päätettiin hankkia takaisin uudenlaisella koulutusmallilla, joka rakennettiin yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Malli on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta.

Ilmakuva mereltä Raahen vanhaan kaupunkiin ja Pikkulahden uimarannalle päin.
Perämeren rannikolla sijaitsevalla merellisellä Raahella on paljon valttikortteja. Satama on vahvassa kunnossa, rautatie- ja maantieyhteydet toimivat sekä Oulun lentokenttä ja yliopisto ovat vajaan tunnin matkan päässä. Kuva: Antti Baas.

Kaikki kaupungit haluavat olla mahtavia paikkoja elää ja yrittää – niin myös Perämeren rannikolla sijaitseva Raahe, joka tunnetaan parhaiten metalliteollisuudestaan.

Seutukuntamme on positiivisten tuulien edessä, Koulutuskeskus Brahen johtaja Jaana Ritola sanailee.

Tuulet eivät ole vain vertauskuva, vaan Ritola viittaa alueen vihreään siirtymään ja suunniteltuihin energiainvestointeihin. Raahen seutukunnassa on jo nyt 14 % koko Suomen tuulivoimakapasiteetista ja SSAB:n terästehdas valmistautuu fossiilivapaaseen tuotantoon.

Yritysten työvoimatarpeisiin halutaan vastata hyvin. Raahessa on monipuolinen toisen asteen koulutustarjonta, mutta 2010-luvun alussa ammattikorkeakoulutason koulutus päättyi.

Kävimme tilanteesta keskustelua yritysten kanssa. Osaajista alkoi olla pulaa, joten lähdimme miettimään uusia tapoja koulutuksen tuomiseksi alueelle, Ritola kertoo.

Paikallisen yrityselämän ja Raahen kaupungin kanssa haasteeseen löydettiin ratkaisu. Koulutuskeskus Brahen johdolla alueelle kehitettiin monikampusmalli, jossa vahvan toisen asteen rinnalle alettiin rakentaa AMK-koulutusta.

Jaana Ritola pyörätiellä talvisen vanhan Raahen edustalla.
Jaana Ritola johtaa Koulutuskeskus Brahea, joka oli keskeisessä roolissa Raahessa kehitetyn monikampusmallin toteuttamisessa. Kuva: Tarmo Somero.

Tiivistä vuorovaikutusta paikallisten yritysten kanssa

Monikampusmallin perustana ovat erilaiset ketterät ratkaisut osaajien saamiseksi sekä TKI- ja ennakointityön kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän ja useiden korkeakoulukumppaneiden kanssa. AMK-tutkinnot tuodaan alueelle päivä- ja monimuotokoulutuksina sekä rakennetaan kaikille toisen asteen koulutusaloille väylä- ja polkuopintoja korkea-asteelle. Yhteisen osaamisinfran sekä innovaatio- ja osaamisekosysteemin kautta vahvistetaan myös alueen veto- ja pitovoimaa.

Koulutuskeskus Brahen kokoamassa korkeakoulutiimissä alueen yrityselämä on isossa roolissa.

Kauppakamari toimii viestinviejänä. Mukana on ihmisiä monelta toimialalta, joten koulutustarpeista nyt ja tulevaisuudessa on hyvä käsitys, Jari Riihijärvi kertoo.

Riihijärvi on Raahen kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja ja työvoimaa vuokraavan Jot-Rentin toimitusjohtaja.

Meillä on paljon yrityksiä, jotka hakevat jatkuvasti korkeakoulutettua väkeä. Opiskelijoille on taas tarjolla harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja sekä pitkiä työuria. Kaikki voittavat, Riihijärvi summaa.

Tilannetta seurataan yhdessä säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjät kuuntelevat tarpeita herkällä korvalla ja yritykset pääsevät osallistumaan koulutusten suunnitteluun.

Opintosuunnitelmia käydään läpi tarkasti. Pystymme tekemään hienosäätöä, jotta opinnot palvelisivat mahdollisimman osuvasti sekä yrityksiä että valmistuvia opiskelijoita, kiittää Raahen kauppakamariosaston asiamies ja Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.

Jari Riihijärvi ja Esa Pellikainen istumassa Langin Kauppahuoneella juustokakkukahvilla.
Jari Riihijärvi (vas.) ja Esa Pellikainen Raahen kauppakamariosastosta. Kuva: Tarmo Somero.

Keskellä kaikkea tulevaisuus näyttää valoisalta

Kaiken kaikkiaan merellisellä Raahella on paljon valttikortteja.

Kaikki väylät vievät Raaheen. Satama on vahvassa kunnossa, rautatie- ja maantieyhteydet toimivat sekä Oulun lentokenttä ja yliopisto ovat vajaan tunnin matkan päässä, Riihijärvi luettelee.

Alueella on isoja teollisuuden sekä matkailun investointinäkymiä. Jos Raahesta vetää harpilla ympyrän, olemme keskellä kaikkea, mentiin etelään, pohjoiseen tai sisämaahan päin. Lähellä on myös pohjoinen Ruotsi, jossa on käynnissä mittavia hankkeita, Pellikainen lisää.

Innovaatiosta mallia muuallekin Suomeen

Opiskelijat tulevat Raaheen sekä seutukunnasta että ympäri Suomen. Kaupungissa on runsas vuokra-asuntotarjonta, hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, lyhyet välimatkat sekä ainutlaatuinen luonto saaristoineen.

Raahen mallista on oltu kiinnostuneita eduskuntaa ja ministeriöitä myöten, joissa sitä on käyty esittelemässä.

Olemme saaneet kiitosta, miten innovatiivisella tavalla on mietitty koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Meillä ei jääty odottamaan, vaan toimeen on tartuttu itse, Jaana Ritola sanoo.

Raahesta kelpaa ottaa mallia. Kaupungissa koulutetaan tällä hetkellä konetekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan insinöörejä, sairaanhoitajia ja tietojenkäsittelyn tradenomeja pelialalle.

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Kun huomataan kehittämiskohteita, pitää avoimin mielin etsiä uusia toteutustapoja eikä jäädä kiinni entisiin rakenteisiin, Ritola muistuttaa.

Suomen korkein toinen aste

  • Raahen kaupunkistrategiassa sitoudutaan työelämän tukemiseen ja jatko-opiskeluun kannustamiseen monikampusmallin mukaisesti.
  • Mallin kehittämisessä mukana ollut Kajaanin ammattikorkeakoulu on järjestänyt AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia Raahessa vuodesta 2018. Aloituspaikkoja on ollut tarjolla noin 500.
  • Mallia jalostetaan ja uusia kumppanuuksia rakennetaan edelleen yhdessä. Väylä- ja polkuopintojen korkeakoulukumppaneina ovat KAMKin lisäksi Oamk, Lapin AMK ja Centria.
  • Raahen seudun suurimpia työnantajia ovat SSAB, Miilukangas konserni, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Raahen kaupunki.
  • Raahen seudun työpaikkaomavaraisuus on 115 %.

Lue lisää Raahen mahdollisuuksista yrityksille

Artikkeli on julkaistu alun perin 26.2.2024 Kauppalehti.fi:ssä.

Tagit

raahe
monikampusmalli
yritysyhteistyö
korkeakoulu
työvoima
koulutus