Kiikarissa kansainväliset investoinnit
Oulun eteläisellä alueella meneillään olevat suuret vihreän siirtymän hankkeet, hyvin toimiva yhteistyö ja logistisesti erinomainen sijainti tekevät alueesta vetovoimaisen ja houkuttelevan investointikohteen.
Oulun eteläinen alue Pohjois-Pohjanmaalla koostuu Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnista, joihin kuuluu yhteensä 17 kuntaa.
Alueen näkyvyyttä yhteistyössä kehittämällä kunnat haluavat tavoittaa myös kansainvälisiä sijoittajia entistä paremmin.
”Ajattelu taustalla on, että olemme yhdessä paljon enemmän kuin kukin kunta yksinään”, mainitsee Raahen seudun kehityksen johtaja Pasi Pitkänen.
Kiinnostavia kohteita investointimielessä riittää. Vahvasti edustettuina ovat erityisesti vihreään siirtymään liittyvät hankkeet esimerkiksi tuulivoiman, aurinkovoiman, vedyn ja biotuotteiden sekä kaivannaisteollisuuden osalta. Lisäksi alueelle rakentuu SSAB:n fossiilivapaata terästä valmistava tehdas.
”Meillä on laajaa perinteisen teknologiateollisuuden osaamista, jonka myötä on luontevaa, että tänne on syntynyt vihreän siirtymän arvoketjuun liittyvää toimintaa. On myös hyvä muistaa, että seutukaupungeissa on erinomaista tuotannollisen teollisuuden kyvykkyyttä ja vielä suurelle yleisölle tuntemattomia matkailuhelmiä”, Pitkänen jatkaa.
Logistisesti toimiva sijainti ja panostuksia aluekehitykseen
Investointihalukkuutta alueelle lisäävät myös sen erinomainen logistinen sijainti ja hyvät raide-, tie-, lento-, ja meritieyhteydet. Raahen Satama on Suomen julkisista satamista tällä hetkellä kolmanneksi suurin.
”Olemme käytännössä Suomen keskipisteessä, niin vihreän energian ja akkumineraalien osalta, mutta myös logistisesti”, toteaa Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskuksen seutujohtaja Tarja Bäckman.
Alueen sijainti on tämänhetkisen erikoisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä muuttunut vielä kriittisemmäksi.
”Itämeren riskit ovat saaneet aikaan sen, että Suomen todellinen henkireikä on nyt pohjoisen kautta. Sen takia pohjoisen yhteyksistä tuleekin huolehtia ja Suomen maantieteellinen painopiste ajatella uudestaan”, Bäckman muistuttaa.
Pohjoinen sijainti ja alueen maaseutumaisuus vaikuttavat myös aluekehittämispolitiikkaan. Resursseja esimerkiksi EU-rahoituksen myötä on käytettäväksi enemmän kuin eteläisissä kasvukeskuksissa.
Kuntien asenteena tukea tulijoita
Tärkeäksi Bäckman näkee se, että uusiin yrityksiin, työntekijöihin ja maahanmuuttajiin suhtaudutaan vastaanottavaisesti ja asettumista seudulle tuetaan monipuolisesti. Periaatteena on hoitaa asioita yhden luukun mallilla, jossa tukea saa helposti.
”Työvoimapulasta kärsitään tälläkin hetkellä, mutta alueen kunnat ovat hyvin joustavasti ja ripeästi kyenneet vastaanottamaan esimerkiksi ulkomaista työvoimaa”, hän mainitsee.
Työvoiman saatavuuteen auttavat myös koulutuksen joustavuuteen tehtävät panostukset. Erilaisilla oppilaitosyhteistöillä ja uusilla toimintamalleilla tuetaan osaamisen kehittymistä. Yhtenä esimerkkinä tästä on Koulutuskeskus Brahen monikampusmalli, jossa alueelle tärkeitä AMK-koulutuksia tuodaan olemassa oleviin oppimisympäristöihin.
Sekä Pitkänen että Bäckman korostavat, että tärkeää on myös alueen viihtyvyys ja elämänlaatu, hyvät harrastusmahdollisuudet, edulliset asumisvaihtoehdot ja luonnonläheisyys.
”Ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka tekevät töitä ja perustavat yrityksiä”, Pitkänen kiteyttää.
Raahen seudun kehityksen hallinnoima ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n osatoteuttama Oulu South Goes Global -hanke on kerännyt kiinnostavaa tietoa alueen mahdollisuuksista sijoittajia varten. Tietopakettiin voi tutustua osoitteessa: nihak.fi/en/invest-in
EAKR-hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Teksti: Aurinna Weisman
Kuva: Suvi Marjala
Artikkeli on julkaistu 9.6.2023 ilmestyneessä Menestyksen Tekijät -kampanjassa Talouselämän TE500-julkaisun yhteydessä.
