Esteettömyys sosiaalisen vastuullisuuden ja asiakaskokemuksen ytimessä

Esteettömyys sosiaalisen vastuullisuuden ja asiakaskokemuksen ytimessä

Yrityspalveluissa käsittelemme vastuullisuutta monesta näkökulmasta. Pohdimme omia valintoja ja autamme alueen yrityksiä toimimaan kestävämmin – huolehtimaan ympäristöstä, taloudesta, hyvästä hallinnosta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Esteettömyys on osa sosiaalista vastuullisuutta, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti niin asiakastyössä kuin yritysten arjessa.

Kun ympäristö on esteellinen, monimuotoisuus ei toteudu: kaikki eivät pääse mukaan, vaikka tapahtuma olisi “avoin kaikille”. Yrityspalveluiden sisäisessä vastuullisuustyössä tunnistimme, että tarvitsemme lisää osaamista esteettömyydestä ja siitä, miten voimme huomioida sen paremmin. Esteettömyys ei ole vain tekninen yksityiskohta vaan se on arvovalinta, joka kertoo kenelle palvelut suunnitellaan. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta.

Esteettömyys koskettaa meitä kaikkia, ei ainoastaan heitä, joilla on esimerkiksi liikuntarajoite. Se voi liittyä myös näköön, kuuloon tai ymmärtämiseen. Siksi esteettömät palvelut helpottavat lapsiperheitä, ikääntyviä, matkustajia ja väliaikaisesti vammautuneita. Kun esteettömyys huomioidaan, asiakaskokemus paranee ja yrityksen viesti on selvä: jokainen on tervetullut. Lainsäädäntö velvoittaa myös. Yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus edellyttävät kohtuullisia mukautuksia palveluntarjoajilta, ja rakennuslaki ohjaa uusia ja peruskorjattavia tiloja esteettömiksi.

“Esteettömyys viestii laatua ja turvallisuutta – se kertoo, että yksityiskohdat on mietitty.”

Esteettömyys onkin ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. YK:n vammaissopimus (CRPD), johon Suomi on sitoutunut, korostaa esteettömyyden merkitystä osana kaikkien ihmisten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan. Sopimuksen artikla 9 velvoittaa varmistamaan esteettömän pääsyn fyysisiin ympäristöihin, kulkuvälineisiin, tiedotus- ja viestintäkanaviin sekä julkisiin palveluihin. Esteettömyys ei ole vain esteiden poistamista vaan se on edellytys sille, että ihmisoikeudet, kuten koulutus, työ ja terveyspalvelut, toteutuvat käytännössä.

Esteettömyys ja asiakaskokemus – miten ne liittyvät toisiinsa?

Asiakaskokemus syntyy vuorovaikutuksesta, tunteista ja mielikuvista. Esteettömyys vaikuttaa siihen jo ennen kuin asiakas astuu ovesta sisään. Tieto esteettömyydestä luo luottamusta: selkeät opasteet ja tarkat kuvaukset kulkureiteistä ja tiloista auttavat asiakasta suunnittelemaan vierailunsa. Pelkkä “esteetön”-merkintä ei riitä, sillä se on liian epätarkka ja voi johtaa pettymyksiin.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että esteettömyys ei ole vain eettinen velvoite, vaan myös liiketoiminnallinen mahdollisuus. Maailmassa on yli miljardi ihmistä, joilla on jokin toimintarajoite. Yritykset, jotka panostavat esteettömyyteen, laajentavat asiakaskuntaansa ja vahvistavat brändiään. Esteettömyys parantaa myös digitaalista näkyvyyttä: saavutettavat verkkosivut tukevat hakukonenäkyvyyttä ja lisäävät konversioita.

Yrityspalveluiden vastuullisuuden kehittäminen

Tarve esteettömyyskoulutukselle nousi esiin keväällä 2025 vastuullisuuden nykytilakartoituksen yhteydessä. Ymmärsimme, että meillä ei ollut riittävää osaamista huomioida esteettömyys tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä. Halusimme myös kehittää viestintäämme esteettömyyden näkökulmasta.

Kaksiosainen koulutus järjestettiin marras–joulukuussa osana VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projektia. Kouluttajana toimi Estea Oy:n Tea Tuohioja. Koulutus avasi silmämme sille, miten pienet yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuuteen. Kartoitimme omia tilojamme ja huomasimme, että esteettömyys ei ole vain luiskia ja hissejä. Se on myös kontrasteja, valaistusta, opasteiden sijoittelua ja ovien painoa. Nämä tekijät ratkaisevat, tuntuuko tila aidosti saavutettavalta.

Koulutuksen jälkeen ymmärsimme, että esteettömyys on jatkuvaa parantamista ja toiminnan kehittämistä. Se on prosessi, jossa jokainen askel vie kohti yhdenvertaisempaa asiakaskokemusta.

“Esteettömyys on panostusta parempaan palveluun, asiakaskokemukseen ja vastuulliseen tulevaisuuteen.”

Yrityspalveluiden näkökulmasta esteettömyys ihmisoikeusperustaisena velvollisuutena tarkoittaa, että meillä on lakisääteinen ja kansainvälinen vastuu tarjota esteettömiä palveluja. Kun tilamme, tapahtumamme ja viestintämme ovat esteettömiä, kaikki asiakkaamme voivat osallistua yhdenvertaisesti. Siksi esteettömyys on osa vastuullisuustyötä ja asiakkaidemme yhdenvertaista kohtelua.

Katse eteenpäin

Jatkossa haluamme viestiä esteettömyydestä selkeästi ja avoimesti. Tapahtumien suunnittelussa ja tilojen valinnassa esteettömyys on oltava lähtökohta. Lisäksi haluamme jakaa hyviä käytäntöjä ja kannustaa yrityksiä tekemään omia esteettömyyskartoituksia. Esteettömyys ei ole täydellisyyttä, vaan jatkuvaa kehittämistä ja ennen kaikkea investointi parempaan asiakaskokemukseen ja yhdenvertaisuuteen.

Esteettömyyskoulutus toteutettiin Raahen seudun kehityksen ja Kalajoen seudun yrityspalvelukeskuksen yritysasiantuntijoille osana VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projektia. Kyseessä on EU:n osarahoittama ESR+ -ryhmähanke, jonka päätoteuttajana toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajina Kalajoen kaupunki, Raahen seudun kehitys, Ylivieskan kaupunki ja NIHAK. Hankkeen tavoitteena on lisätä vastuullisuusosaamista projektialueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä yrityspalveluorganisaatioissa. Hankkeen toteutusaika 1.10.2023-31.3.2026.

Lue lisää: vastuullisuusvalmennus.fi

Kirjoittaja on Kalajoen kaupungin & Raahen seudun kehityksen yritysasiantuntija Anna Uusitalo, joka on työskentelee  VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projektitiimissä.

Lähteet:

Tags

esteettömyys
yrityspalvelut
vastuullisuus
yhdenvertaisuus
ihmisoikeudet